maanantai 18. huhtikuuta 2011

Niin lähellä, niin kaukana


Olin viime viikolla opintomatkalla Pietarissa, jonne mekin järjestämme oman bussimatkan ensi kesänä 5.-8.7.2011. Parin päivän aikana ehdin tutustua perinpohjaisesti tämän metropolin tärkeimpiin turistinähtävyyksiin, joissa ei tähän aikaan vuodesta ollut vielä pahempaa ruuhkaa. Heinäkuun Pietarin matkan ohjelma on lähes täysin identtinen samaa hotellia myöten, joten seuraavista kuvista saanee jonkinmoisen käsityksen ensi kesän reissun ainutlaatuisesta miljööstä!



Iisakin kirkko

Utuinen Neva-joki





Aloitimme matkan ensimmäisen varsinaisen päivän opastetulla kaupunkikiertoajelulla, jonka aikana saimme kokonaiskuvan Pietarista sekä kuulimme paikallisoppaaltamme mielenkiintoisia tarinoita niin kaupungista kuin Venäjän kulttuurista yleisestikin. Reippaan kolmen tunnin kierros päättyi Eremitaasiin, jossa kiersimme toisen paikallisoppaan kanssa valtavan palatsin eri osia. Paikkahan on kuuluisa uniikista ja ennen kaikkea hurjan suuresta taidevalikoimastaan, jonka läpikäymiseen saisi varata vuosia, jos jokaista taidekappaletta meinaisi ehtiä katsella. Arvokkaiden taideteosten lisäksi Eremitaasi on ehdoton käymisenarvoinen paikka jo pelkän rakennuksen ja historiallisen taustansa vuoksi.


Eremitaasin edustalla oli menossa Vappumarssin harjoitukset






Eremitaasin lisäksi yksi keskustan päänähtävyyksistä on Kristuksen ylösnousemuksen kirkko eli ”Kirkko veren päällä”, joka on tullut tunnetuksi keisari Aleksanteri II:n kohtalokkaana murhapaikkana. Vaikka kirkko on kaunis ja käymisen arvoinen paikka niin 200 ruplan (n. 5 euroa) sisäänpääsymaksu ilman minkäänlaisia ryhmä- tai opiskelija-alennuksia hieman kummeksuttaa; Eremitaasi kun päästää esimerkiksi opiskelijat ilmaiseksi sisään ja sain ainakin itse enemmän Talvipalatsista irti kuin nopeasta kirkkokäynnistä.



Nähtävyyksissä juoksemisen vastapainona oli ihana vain istahtaa kahville joistakin Nevski Prospektin lukuisista kahviloista ja katsella pietarilaista elämänmenoa. Katukuvassa näkyi huikeiden korkojen lisäksi yhä enemmän kansainvälisiä, länsimaalaisia brändejä – ja olipa meidän Suomikin hyvin edustettuna. Viime vuoden marraskuussa avatun uuden Stockmannin tavaratalon ostoskasseja vilahti joka kadun kulmassa. Tätä selittänee viime viikolle sattuneet Hullut Päivät, mutta tällä laajalla tavaratalolla riittää käsittääkseni muutoinkin kysyntää venäläisten keskuudessa.



Stockmannin lisäksi Moskovan aseman läheisyyteen on hiljattain avattu Pietarin suurin ostos- ja viihdekeskus, Galeria,  jossa lukuisien myymälöiden joukossa on valinnanvaraa vaativimmillekin shoppailijoille. Itsellä tosin shoppailut jäi (onneksi!) harvinaisen vähälle, sillä kansainvälisten vaateketjujen vaatteet olivat yllättävän kalliita ruplissa; esimerkiksi vaatekappale maksaisi muualla Euroopassa 19,90e mutta Venäjällä hinta on kääntynyt ruplina 1990:een eli euroissa lähemmäksi viiteenkymmeneen. Eikä tätä tapahtunut vain yhdessä vaatekaupassa, vaan useissa kansainvälisissä muotivaateliikkeissä.



Kulttuurinnälkäisille Pietari on erinomainen matkakohde, sillä korkealuokkaista taidetta riittäisi muun muassa baletin ja oopperan muodossa. Itse käväisin katsomassa Mihailovski-teatterissa ”Laurensia”-baletin, joka oli ainakin minun mieleeni. Olen nähnyt elämäni aikana vain muutaman baletin, joten en osaa sen enempää arvioida esitystä. Minun silmiini kuitenkin tanssijat olivat maailmanluokkaisia ja kokonaisuudessaan esitys oli vain parin tunnin kestollaan varsin kompakti. Ehdottomasti suositeltava kokemus!




Yhtenä päivänä suuntasimme bussilla parikymmentä kilometriä keskustan ruuhkista poispäin ja vierailimme Tsarskoje Selossa eli Katariinan palatsissa. Pietari Suuren vaimon, Katariina I:n, muistolle rakennettu palatsi on kyllä matkailuesitteiden kuvien veroinen; kultaa ja säihkettä kaikkialla eikä kesäpalatsissa ole neliömetreistäkään puutetta. En yhtään ihmettele sisällä käytyäni, että tilojen koristeluun on käytetty yli 100 kiloa kultaa!












Nyt palatsin puistoalue ei vielä päässyt oikeuksiinsa, mutta voin vain kuvitella, miten hienolta alue näyttää kesällä. Muutenkin Pietari tuntui vasta heräilevän kevääseen, mutta harmaasta säästä piittaamatta tämä kaupunki on kyllä kokemisen arvoinen: rakennukset ainutlaatuisen kauniita ja kulttuuri niin erilaista. Harvoin näin lähellä avautuu ihan erilainen maailma, jossa voi aistia entisaikojen historiaa sekä samalla hurjaa tahtia muuttuvan ja länsimaalaistuvan metropolin. Suosittelen erittäin lämpimästi!
Aurinkoista pääsiäistä toivottaen,
Hanne-Mari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti